Kaarreajo moottoripyörällä?
Kymiringillä 2022 harjoittelemassa kaarreajoa. Kuvaaja: Timo Holländer
Moottoripyörä ja kaarreajo - hermostuttava yhdistelmä?
Tiesitkö, että ajamalla moottoripyörällä et kehity moottoripyörällä ajamisessa? Niin hullulta kuin se kuulostaakin, ajatus pitää paikkansa. Ihmisen taidot eivät kehity pelkästään tekemällä, ne kehittyvät ainoastaan tekemällä haastavampia asioita.
Onkin hyvä sanonta:
"Jos se ei haasta, se ei kehitä."
Sama pätee moottoripyöräilyyn, shakin pelaamiseen, höntsäfutikseen, golfiin tai mihin tahansa, missä ihminen käyttää kehoaan suorituksen tekemiseen. Kyse on motorisesta taidosta.
Motoriikka on muistamista
Ihmisellä on laskutavasta riippuen kolmesta kuuteen erilaista muistia. Ensimmäinen muisti on ns. sensorinen muisti. Tänne informaatio tulee esim. silmien tai ihon kautta. Tämän muistin kesto on hyvin lyhyt, lähes olematon. Jos kosketat ihoa, kosketuksen muistijälki on poistunut ihosta käytännössä sillä hetkellä, kun nostat sormesi iholta.
Sensorisesta muistista tieto, informaatio, siirtyy työmuistiin. Tuo siirtymä näiden kahden muistin välillä on oppimisen ja kehittymisen pullonkaula. Jos esimerkiksi kesken oppitunnin tai harjoituksen räpläät kännykkää somettaen, samalla kun opettaja tai valmentaja puhuu, menee informaatio ohi; se ei koskaan edes etene työmuistiin, tai varsinkaan sinne pitkäkestoiseen muistiin, josta käytän usein termiä muistiliisteri.
Työmuistin kapasiteetti on noin 5+2 asiaa ja 30 sekuntia. Eli käytännössä ystäväsi luetteleman puhelinnumeron pitäminen muistissa sen aikaa, että löydät äkkiä kynän ja paperin, mihin kirjoittaa puhelinnumero ylös.
Työmuistista informaatio siirtyy pitkäkestoiseen muistiin, muistiliisteriin. Mutta se mikä on todella mielenkiintoista, on se, että sielläkin on kolme erilaista muistilaatikkoa: asiamuisti, paikkamuisti ja taitomuisti. Taitomuistia kutsutaan myös nimellä proseduaalinen muisti. Taitomuistista käytän usein itse nimitystä moottoripyörämuisti.
Nämä kolme pitkäkestoista muistia sijaitsevat eri paikoissa aivoissa. Esimerkiksi paikkamuisti sijaitsee aivotursossa, eli hippokampuksessa. Toisin sanoen, jos minulle tulee vanhana ukkona joku muistisairaus, en muista sairauden ensimmäisessä vaiheessa, kuka olen tai missä olen, mutta osaan silti ajaa moottoripyörällä. Mikä on sinänsä yhtä aikaa hauska ja pelottava ajatus.
Opetellessaan uutta motoristista taitoa, ihminen luo pikkuaivoihin "visuaalisen liikemallin", jonka hän sitten toteuttaa hermoverkoston, lihasten ja jänteiden avulla.
Ja nyt olemme asian ytimessä: millainen sinun liikemallisi on ja miten kehität sitä?
Kun moottoripyörän jopa tankkaaminen hermostuttaa
Aika usein törmään tilanteeseen, jossa oppilas kertoo hermoilevansa moottoripyörän tankkausta. Hermoilun kohde ei ole itse tankkaus, vaan viimeiset noin 10 metriä, kun vauhti on hidas ja montaa asiaa pitäisi tehdä yhtä aikaa. Tankkausta jopa vältellään tämän takia, ja sitä tehdään vain tiettyinä rauhallisina aikoina tietyillä asemilla.
Edellä mainittua tilannetta huomattavasti enemmän kuulen ja näen eri foorumeilla keskustelua kaarreajon haasteista. Tämä on usein myös syy, miksi minuun otetaan yhteyttä. Joku fiksu kaipaa hieman jelppiä, jotta kaarreajosta tulisi stressaamisen sijaan nautinnollisempaa. Toisin sanoen, kuskin liikemalli kaipaa pientä päivittämistä, justeeraamista.
Ehkä yksi elämäni isoimpia oivalluksia oli, että halutessaan ihminen voi oppia mitä tahansa, ja mikä tahansa tekeminen muodostuu aina pienemmistä osa-alueista, jotka voi ja kannattaa opetella. On kyse jujutsun lonkkaheitosta, golf-swingistä, jalkapallon pompottamisesta, bensamittarille saapumisesta moottoripyörällä tai mistä tahansa muusta, missä käytetään kehoa.
Miten korjaat liikemallia?
Jos sinua hermostuttaa moottoripyörällä kaarreajo, ja haluat kehittää itseäsi, niin miten aiot tehdä sen? Ajamalla kaarteita enemmän tuskin kehityt. Kysymällä osaamattomalta kaverilta otat riskin, että saat todella huonoja ja vaarallisia neuvoja. Avuliaisuus ja osaaminen kun ovat kaksi eri asiaa.
“Mutta kaverini on ajanut yli 15 vuotta ja 200 000 kilometriä ilman yhtäkään kolaria - miten hän ei muka osaa neuvoa minua?”
Koska kaverisi on kehittynyt erittäin hyvin välttämään omia virheitään. Se on ainut asia, minkä hän on oppinut. Erittäin todennäköisesti hän on tasan yhtä taitava kuin silloin yli 15 vuotta sitten päästyään autokoulusta. Jos se ei haasta, se ei kehitä. Todennäköisesti toinen kaverisi, joka sai ajokortin kaksi vuotta sitten, mutta keulii, kikkailee ja ajaa viikonloppuisin crossia, on paljon taitavampi moottoripyörän käsittelijä. Koska into pyörän viemisestä laittaa kaverisi haastamaan jatkuvasti itseään. Hiki päässä, tunti toisensa jälkeen vietetyt tunnit C-suoralla keulien ja kikkaillen tai Lavangon crossiradalla tekevät tehtävänsä.
“No kuka sitten opettaisi uuden liikemallin parhaiten?”
Moottoripyöräkouluttaja. Ylivoimaisesti nopein ja paras tapa kehittää kaarreajoa on hyödyntää kokeneen moottoripyöräkouluttajan osaamista. Moottoripyöräkouluttajalla on kyky nähdä, mikä sinun liikemallissa on vialla; hän tietää, mistä korjaus kannattaa aloittaa ja osaa antaa sinulle kehittymisen kannalta ylivoimaisesti kriittisimmän palasen: kehittävän palautteen. Ilman kehittävää palautetta on lähes mahdotonta, tai ainakin todella vaikeaa, kehittyä oikeaan suuntaan.
Annettu palaute siirtyy asiamuistiin, ja toistojen avulla asia siirtyy sinne kuuluisaan moottoripyörämuistiin, eli taitomuistiin. Tarvitaan laadukkaita toistoja riittävä määrä, jotta uusi opittu asia siirtyy pysyvään taitomuistiin.
On pitkä matka siirtää YouTube-videolla nähty suoritus omaan taitomuistiin.
Mistä apua kaarreajoon?
Tässä on neljä hyvää vaihtoehtoa:
Tulet minun henkilökohtaiseen koulutukseen. Tai
ilmoittaudu MP69 kaarrekurssille (kouluttan sielläkin) tai
ilmoittaudu Mot.Orgin AT2-ajoharjoittelukurssille. (Kouluttajana tuttuja kurssikavereita SMOK-kurssilta)
Neljäs vaihtoehto on kurkata tämä lista läpi ja etsiä itselle lähellä oleva SMOK-auktorisoitu moottoripyöräkouluttaja ja sopia harjoittelulle sopiva ajankohta.
Sekä Mp69 ry:n että Moto.Orgin koulutukset pidetään jollain suljetulla ajoharjoitteluradalla, tyyliin Ahvenisto tai Alastaro. En ole koskaan nähnyt siellä hymytöntä motoristia..
Hyvä puoli tässä on se, että lopulta kyse on siitä, antaako itselleen mahdollisuuden kehittyä kaarreajossa. Annatko sinä?